Olen jo pitkään pyöritellyt pöydälläni äitini huovuttamaa lampaanvillanarua tarkoituksena jatkaa peikkotyttölinjaa. :) Minulla on myös laatikko, johon kokoan kaikki karsitut kiviyksilöt, jotka omalla tavallaan ovat kauniita kaikissa vioissaan ja epämuodostumissaan. Jotenkin vain naksahti, ja aloin mättää mahdollisimman klohmuisia yksilöitä nauhaan kiinni. :) Tuloksena oli Kurpitsojen Kuningas ja Yökirkuja jolla osallistuin sitten Idän Helmen järjestämään Halloweenkorukilpailuun:

1851071395_c76eb89b6e.jpg



Pidin lopputuloksesta kovin, siitä tuli monikäyttökoru. :) Eilen se oli ranteessani, mutta sen voi sitaista myös kaulaan tai hiuksiin, istuu nätisti eikä luista. Tässä vielä tarinani korun takana:

Juhlatalon rappusten laudoilla kuuluu laahaava ääni. Katson alas, ja näen märän köydenpätkän jota raahaa mukanaan kammottavan mustunut ja mätänevä Kurpitsojen kuningas kera koko epämuodostuneen hovinsa! Niiden Seurana on Halloweenin pieni, mutta sitäkin karmeampi otus .. Yökirkuja. Kurpitsat ojentelevat rosoisia lonkeroitaan hilatakseen itsensä Kaulalleni..

Kiitos vain kaikille äänestäjille. :) Meillä ei varsinaisesti juhlistettu Halloweeniä ollenkaan, mutta perinteiseen tapaan käytiin hautausmaalla viemässä kynttilöitä sukulaisten haudalle. Niin, ja poikaseni hiihti eilen! :D